Peltovuomassa järjestettiin toisen kerran putkeen kyläpäivät elokuussa. Kyläpäivien järjestäminen saattoi kyläläisiä yhteen useampaan otteeseen ja välillä meinasi harmaita hiuksia aiheuttaa tapahtuman henkiin puhaltaminen. Kun koko kylä on taitajia täynnä ja asenne kohdillaan, viime hetken ihmeeseen luottaen, saatiin jälleen jotain ainutlaatuista aikaiseksi.

Käsityönäyttelyiden pystyttäminen ja taideteosten esillepano, sai vetäisemään henkeä kertaan, jos toiseen. Eikä kyse ollut niinkään fyysisestä ponnistuksesta vaan kaikesta siitä taidosta ja kauneudesta, mikä kylämme koteja koristaa. Taide sen kaikissa muodoissaan elää ja voi hyvin, erottomana osana kyläläistemme arkea, vaikka sitä ei aina niin tule ajatelleeksikaan.

Suurella kunnioituksella ja nöyrin mielin sai seurata, miten paljon tietoa, taitoa ja osaamista löytyy lähialueen ihmisistä. Esiintyjien setti oli nimittäin kova millä tahansa mittapuulla mitattuna, Tuomo Eira, Teemu Taulavuori, Liisa Vuomajärvi, Unto Matinlompolo, Näytelmä tunnissa- heittäytyjät ja Reijo Kumpulainen todellakin pitivät huolen siitä! Tapahtuman yhtenä teemana oli kokonaisvaltainen hyvinvointi, mikä näkyi ohjelmassa terveydenhuollon ammattilaisten puheenvuoroina, huikeana heittäytymisenä, koskettavina tarinoina ja sydämen sivistämisenä, huipentuen yhteiskonserttiin. Ilmeinen siunaus tapahtumalla oli, sillä aurinko helli kyläpäiviä pilvettömältä taivaalta viikonlopun ajan.

Paraskaan tapahtuma ei olisi mitään ilman vieraita. Sykähdyttävintä olikin nähdä, miten moni oli jaksanut lähteä matkankin päästä päiville, monet kahtena päivänä peräkkäin. Iloisia jälleennäkemisiä ja uusia tuttavuuksia sopi päiviin valtaisa määrä. Kaiken kaikkiaan kävijöitä karttui kahden päivän aikana noin 160 henkeä ja mikä parasta, kaikilla kävijöillä oli leveä hymy ja iloinen mieli kohdatessa. Kahvistelua, makkaraa ja myyjiä löytyi pihalta auringon lisäksi, sekä tietysti arvan myyntiä. Olimme saaneet palkintoihin yrityslahjoituksia ja tässä vielä isot kiitokset Sannan Putiikille, J.A. d Rantakokolle ja Enontekiön apteekille.

Tarinoita kertyi ja karttui näyttelytekstien muodossa ja niistä on hyvä ammentaa jatkossa kylälehteenkin sisältöä, mutta koko paljon jäi vielä kertomatta ja muistiin kirjaamatta ja monta ideaa toteuttamatta, joten niin kylälehden kuin kyläpäivien tulevaisuus on turvattu pitkälle tulevaan! Kyläpäivät onnistuivat tärkeimmässä tehtävässään, eli saattamaan ihmiset yhteen iloisissa merkeissä. Päivien lämpöä säteilee pitkälle syksyyn ja sen hiipuessa talven hämärään, onkin hyvää aikaa suunnitella seuraavia tapahtumia.