Maalämpöhanke

Hankkeen kuvaus:

Hankkeen tarkoituksena on parantaa energia- ja ilmastotehokkuutta öljylämmityksestä luopumalla ja tilojen käytön tehostamisella.

Peltovuoman kylätalon lämmitys on öljylämmitys, joka on sijoitettu sivurakennukseen, joten sivurakennuskin on pidettävä lämpimänä talotekniikan ja lvi- putkiston vuoksi.

Maalämpö lämmitysmuotona vähentää merkittävällä tavalla hiilidioksidipäästöjä; laskelmien mukaan noin 40 000 tonnilla vuodessa. Hankkeen positiiviset ilmastovaikutukset ovat kiistattomat ja hanke osaltaan auttaa Suomen tavoitteita päästötavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi lähialueen pienhiukkaspäästöt vähenevät.

Hanke toteutuessaan pienentää ilmastonmuutokseen negatiivisesti vaikuttavia päästöjä, samalla kun parantaa alueen pito- ja vetovoimaa.

Erityisesti positiivisia vaikutuksia hankkeella on alueen erityisryhmistä nuoriin, sillä hankkeella taklataan luodaan uskoa tulevaan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan konkreettisin keinoin.

Lämmityskustannusten pienentyessä turvataan toiminnan jatkuvuus, mikä mahdollistaa niin nuorten kuin vanhojen osallisuuden aktiiviseen harrastus- ja kurssitoimintaan omalla alueella jatkossakin.

Hankkeen tilannepäivitys (heinäkuu 2026)

Maalämpökaivot eli geokaivot on porattu tammikuussa ja seuraavana työvaiheena on itse maalämpöjärjestelmän asennus. Töiden on suunniteltu alkavan elokuun alussa ja tavoitteena on niiden olevan valmiita syyskuun puolella.

LV-urakoitsijana toimii JiiPii-talotekniikka Simosta ja sähköurakoitsijana toimii Lapwolt Kemistä.

Ensimmäinen maksatushakemus on jätetty elinvoimakeskuksen käsittelyyn heinäkuussa.

Muutoksista ja muutamista mutkista huolimatta hanke vaikuttaisi toteutuvan aikataulussa ja pysyvän budjetissa.

Mikä parasta talkootyöt ovat onnistuneet loistavasti ja kyläläisiltä on löytynyt aikaa ja jaksamista ihailtavalla tavalla osallistua talkoisiin. Ilman sitä hanketta olisikin ollut mahdotonta toteuttaa!

Peltovuoman kylätalon Kaarteen maalämpöhanke 19.4.2025-30.6.2026

Huhti-kesäkuu 2025: Myönteinen päätös Ely:stä, siltarahoitus ja tarkemman suunnittelun ja tiedottamisen aloittaminen.

Alunperin hanke on aloitettu valmistelun suhteen jo vuonna 2023 ja tarkoituksena se oli toteuttaa Leader-hankkeena. Vuonna 2024 Lapin ELY-keskukseen avautui kuitenkin ilmastohankkeille oma rahoituksensa. Peltovuoman kyläläiset ry:n hanke oli edennyt Leader Tunturi-Lapissa käsittelyvaiheeseen, mutta se vedettiin pois, kohonneen kustannustason ja ELY:n ilmastohankemahdollisuuden myötä. Hanketta päivitettiin keväällä ja kesällä 2024 sen hetkisen tiedon, ymmärryksen ja kustannustason mukaisesti. Päivityksen jälkeen hanke jätettiin ELY:n. Täydennysten jälkeen ELY:stä tuli myönteinen päätös hankkeelle keväällä 19.4.2025.

Myönteisen päätöksen jälkeen pidettiin aloituspalaveri yhdessä kyläyhdistyksen ja ELY:n edustajien kanssa. Todettiin hankkeen tarvitsevan uuden päätöksen liittyen siltarahoitukseen sekä tarpeen suunnitelmien tarkentamiselle ja päivittämiselle edelleen. Enontekiön kunnan edustajien kanssa pidettiin palaveria ja hanketta esiteltiin yksityiskohtaisemmin kunnanjohtaja Eero Ylitalolle ja silloiselle hallintojohtajalle Jussi Stoorille. Esiteltiin samassa yhteydessä aikataulusuunnitelma, jossa hankkeen toteuttaminen oli pilkottu pienempiin työpaketteihin. Tarkoituksena tuossa vaiheessa oli, että maalämpöjärjestelmä olisi asennettu ennen vuoden loppua ja otettu käyttöön jo heti vuodenvaihteen jälkeen, jotta oltaisiin vältytty tulevan lämmityskauden öljylaskuilta, mikä olisi helpottanut yhdistyksen tilannetta rahoituksen suhteen tulevaisuudessa.

Suunnitelluista toimenpiteistä ehdittiin valmistelemaan tarvittavat tiedot uudelle päätökselle Enontekiön kunnasta ja saamaan se kunnan käsittelyprosessiin ennen lomakautta. Myönteisen päätöksen jälkeen siltarahoitus n.118 000 euroa maksettiin yhdistyksen tilille heinäkuun 2025 alussa.

Lisäsuunnittelun toteuttamiseksi valittiin LVI Pohjola ja sieltä Janne Järlström. Suunnittelu oli kokonaishinnaltaan 3000e. Lisäsuunnittelun edullisuus johtui siitä, että kohde oli aiemmilta vuosilta tuttu yrittäjälle, kiinteistön ollessa vielä kunnan omistuksessa. Suorahankinnan oikeellisuus tarkistettiin ELY-keskuksesta Mikko Niemelältä puhelimitse.

Tiedottamista on harjoitettu läpi hankkeen Peltovuoman kylälehdessä, nyt jo lakkautetussa paikallislehdessä Enontekiön Sanomat, kylän isossa whatsapp-ryhmässä, nettisivuilla ja instanssa sekä erillisissä tiedotteissa ja kokouksissa. Ikäihmisten suuresta määrästä johtuen tiedottaminen on painottunut perinteiseen mediaan kuin sosiaaliseen mediaan. Konkreettisena ja pysyvänä tiedotteena toimii kyltti Kaarteen seinässä.

Kesä-syyskuu 2025: Lisäsuunnittelua ja urakkakilpailutuksen valmistelua

Kesän aikana tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua suoritettiin pääsääntöisesti LV-suunnittelijan. projektipäällikön, vastaavan mestarin, ELY-keskuksen ja laitevalmistajan välillä puhelimitse ja sähköpostitse. Rakennuksen kaksiosaisuus ja moni-ikäisyys, loi suunnittelluun omia haasteitaan kesälomakauden lisäksi.

Peltovuoman kylätalo Kaarre on alunperin toiminut kouluna, jonka vanhin osa on rakennettu jo 50-luvulla ja sitä on laajennettu sekä peruskorjattu vuosien saatossa useaan otteeseen. Lisäksi rakennuksen lv-tekniikka öljylaitteistoineen sijaitsee ns. huoltorakennuksessa, josta maakanaalin kautta siirretään patteriverkoston lämmitysvesi kuten myös lämminkäyttövesi päärakennukseen. Suunnittelussa oli otettava huomioon myös huoltorakennukseen suunnitellut jatkokehittämistoimenpiteet, näin ollen uudet laitteet tulisi sijoittua järkevästi siten, etteivät ne haittaa mahdollisesti tulevaisuuden käyttötarkoituksia olemassa oleville tiloille. Edelleen kiinteistö sijaitsee n. 300 km napapiirin pohjoispuolella, jossa voi esiintyä pitkiä ja hyvin kylmiä pakkasjaksoja lämmityskauden aikana.

Maalämpökenttä oli myös suunniteltava siten, että tarvittavat suojaetäisyydet kaivojen välillä toteutuvat ja kenttä ei tule luontaisten kulkureittien tielle. Sopivalla alueella sijaitsi hyvin sakeaa tiheikköä, mikäli otettava huomioon talkoiden suunnitteluissa, ennen kuin porakoneet pääsevät työskentelemään alueella. Lisäksi huolta aiheutti sähkösuunnitelman laatiminen ja sähköjen riittävyys kiinteistössä. Suunnittelun pohjalta alkuperäiseen suunnitelmaan tuli muutoksia esimerkiksi kaivojen kokonaissyvyydessä, laitteiden sijoittelussa ja geokentän sijoittumisessa. Suunnittelun aikana pyrittiin kartoittamaan mahdollisimman tarkasti useita vaihtoehtoja ja ratkaisumalleja mahdollisimman toimivan ja arktiset olosuhteet kestävän ratkaisun löytämiseksi.

Huoltorakennuksen huoneet tyhjennettiin turhasta tavarasta ja siivottiin, jotta laitteiden sijoittelu ja suunnittelu on mahdollista joustavasti mihin tilaan tahansa tilanteen niin vaatiessa. Lisäksi mahdollistettiin näin tarvittaessa tila laitteiden varastoinnille ennen asennusta.

Loka-joulukuu 2025: Urakkatarjouspyyntöjä, sähkösuunnittelua ja tuumaustauko.

Urakkatarjouspyynnöt geokaivojen poraamiseen saatiin lähtemään lokakuun alussa. Ennen urakoitsijan valintaa, yhdistyksessä syntyi kuitenkin huolta kokonaiskustannuksista ja hankkeen pysymisestä raameissa. Huoli sähkösuunnittelun puutteellisuudesta ja siitä mahdollisesti koituvista lisäkustannuksista johti tuumaustaukoon ja lisäselvityksiin, ennen geourakan hyväksymistä. Hetkellisesti puhuttiin jopa koko hankkeen perumisesta epävarmuustekijöistä johtuen. Mikäli kokonaisuutena hanke tulisi ylittämään aiemman suunnittelun, olisi yhdistyksellä vaikeuksia maksaa siltarahoitus kunnalle takaisin. Vielä vaikeammaksi tilanne muuttuisi, mikäli hanke olisi kokonaisuutena ylittänyt merkittävällä tavalla suunnitellun ja olisi ilmennyt merkittävää uutta lisärahoituksen tarvetta. Edellä mainituista syistä johtuen, osa yhdistyksen jäsenistä näki, että hankkeessa ei tulisi edetä ollenkaan, ennen kuin kaikki urakkatarjoukset olisi kilpailutettu ja täten kokonaiskustannukset kokonaisuutena tiedossa.

Toisaalta vaakakupissa painoi päälle tuleva talvi ja sen myötä tulevat lämmityskustannukset, sekä huoli, että suunniteltu jaksotettu kulujen jakaantuminen ei onnistukkaan vaan kaikki kustannukset tulevat kerralla maksuun, ilman että yhtään maksatushakemusta ehditään hakemaan välillä. Vastaavasti huolena oli myös, että geourakan siirtyminen myöhemmäpään ajankohtaan nostaisi urakan hintaa/ johtaisi tilanteeseen, ettei keväälle/kesälle poraustarjousta saada. Tälläkin hetkellä urakkatarjouspyyntöihin tuli ainoastaan yksi vastaus, vaikka pyynnöt lähetettiin usealle toimijalla laajalla alueella.

Hankkeessa pidettiin tuumaustauko, jonka aikana lisäselvitettiin sähkösuunnitteluun liittyviä kysymyksiä, sekä pidettiin useampia kokouksia eri toimijoiden kesken. Isona apuna sähkösuunnittelun suhteen oli, että eräs sähköalan ammattilainen tarjosi osaamistaan talkootyönä käyttöön. Hänen avullaan pystyttiin alustavasti laskemaan sähköliittymän korotustarpeen sekä selvittämään sähköyhtiöltä liittymän nosto kustannukset.

Huolimatta epävarmuuksista ja budjetin ylityksestä tarkemmasta suunnittelusta johtuen, hankeessa pääteettiin kuitenkin edetä. Talven painaessa päälle kiireisimpänä toimenpiteenä oli geokentän raivaus puustosta, vaikka porauksen ajankohdasta tuossa vaiheessa tarkkaa tietoa ei ollutkaan.

Juvatecin jättämä tarjous geokaivojen porauksesta hyväksyttiin ja heidän aikataulujensa mukaisesti työt pystyivät alkamaan tammikuun alussa joululomien jälkeen.

Tammi-huhtikuu 2026: Geokaivojen porausta, LV-ja sähköurakan kilpailutusta

Tammikuun alussa päästiinkin tositoimiin ja geokaivojen porauksiin suunnitelmien mukaisesti. Porausten yhteydessä kävi ilmi, että kovan vedenpaineen vuoksi tavoitesyvyyteen (1210m) ei päästä viidellä kaivolla vaan geokaivoja tarvitaan kuusi.

Porausten jälkeen aloitettiin tarjouspyyntöjen valmistelu niin LV- kuin sähköurakoiden tahoilta. Sitä ennen vielä suunnitelmiin tehtiin muutamia lisätarkennuksia ja muutoksia, esimerkiksi lämminkäyttövesikattila päätettiin siirtää huoltorakennuksesta päärakennukseen energiatehokkuuden parantamiseksi. Muutoksista oltiin yhteydessä EVK:n Mikko Niemelään ja hänen suosituksestaan päätettiin tehdä muutoshakemus hankkeelle, jotta kaikki muutokset tulevat kirjattu ylös.

Urakkatarjouspyynnöt lähetettiin ja kohde esiteltiin urakkatarajouspyynnöstä kiinnostuneille.

Huhti-kesäkuu 2026: Urakkatarjousten hyväksyntä, töiden toteuttamisen suunnittelua ja ensimmäisen maksatushakemuksen valmistelua.

Hankkeen toteuttamisen aikana oli muodostunut lisäkustannuksia, joiden tasapainottamiseksi oli ensiarvoisen tärkeää muutoshakemuksessa esitettyjen toimenpiteiden hyväksyntä EVK:ssa. Kustannuksia tasapainottavina tekijöinä oli mahdollisuus pienempään maalämpöpumppuun, maaviilentimien vaihtaminen ilmalämpöpumppuihin sekä muutama muu pienempi mutta tärkeä toimenpide. Toimenpiteissä ei ole kuitenkaan menty talous edellä ja ilmastotoimista periksi antaen vaan kaikki toimenpiteet ovat olleet kokonaisuutena myös energiatehokkuutta parantavia ja hiilijalanjälkeä pienentäviä. Myös lisägeokaivo itsessään paransi saatavaa hyötysuhdetta entisestään, samalla kun geokentän käyttöaika piteni entisestään.

Toisena kriittisenä tekijänä taloudenhallinnan suhteen oli onnistunut kilpailutus. Edelleen tarjouspyyntöjä lähetettiin usealle toimijalle, vastauksia tuli kuitenkin vain yksi. Hankkeen koko ja sijainti osaltaan vaikuttivat ilmeisesti tarjousinnokkuuteen mutta mikä tärkeintä saatu tarjous oli hinnaltaan kilpailukykyinen ja kokoluokkaan tottuneiden toimijoiden jättämä. Kilpailutuksen oikeellisuus vielä tarkistettiin EVK:sta, jonka jälkeen urakoitsijoiden kanssa laadittiin urakkasopimukset.

Laitetilausten ja urkoitsijoiden aikatauluista johtuen töiden aloittaminen sijoittunee elokuun alkuun ja tulisivat olla valmiina syyskuun alkupuolella, joten hankkeen toteuttamiselle ei näillä näkymin ole tarvetta hakea jatkoaikaa useista aikataulumuutoksista huolimatta.

Maksatushakemuksen valmistelu on aloitettu hyvissä ajoin, tosin varsin pitkä hankeaika ilman maksatushakemusta on tarkoittanut, että hakemukseen liitettävää materiaalia on varsin paljon, kuten myös tässä annettavaa tietoa. Lisäksi koska kyseessä on ensimmäinen maksatushakemus on moni asia vielä ihan uutta, jolloin asioden selvittelyyn menee myös yllättävän paljon aikaa. Kokonaisuutena tässä vaiheessa on kuitenkin todettavissa, että kaikesta säädöstä huolimatta hanke vaikuttaa toteutuvan suunnitellussa taloudellisessa ja aikaraamissa. Kustannuslaskelman sisällä yksikköhtaisia muutoksia tullee, mutta kokonaisuutena hanke näyttäytyisi toteutuvan euromääräisesti suunnitellun mukaisena. Teknillisesti monimutkainen kohde suunnitella ja toteuttaa on toisaalta tarkoittanut, että suunnitteluun varattuja talkootyötunteja on budjetoitu liian vähän. Toisaalta tähän mennessä moni toinen työvaihe on sujunut arvioitua vähemmillä tunneilla.